Tove Jansson

Tove Jansson

1900-luvun alussa suomenruotsalainen kuvanveistäjä Viktor Jansson oli opiskelemassa Pariisissa. Siellä hän tutustui ruotsalaiseen kuvataiteilijaan ja piirustuksenopettajaan Signe Hammarsteniin. Pariisi sai jäädä kun he muuttivat asumaan Helsinkiin Katajanokalle. Nuorelle parille syntyi vuonna 1914 tytär. Vanhempien taiteilijaveri siirtyi heidän toiveidensa mukaisesti virtaamaan myös tyttärensä suonissa. Tytär oli Tove Jansson, suomalaisten syvästi rakastamien muumihahmojen luoja. Merellisen Helsingin lisäksi Tove vietti lapsuudessaan paljon aikaa myös Tukholman saaristossa, jossa sijaitsi äidin suvun omistama kesänviettopaikka.

15-vuotiaana hän seurasi äitinsä jalanjälkiä ja muutti Tukholmaan enonsa luokse opiskellakseen Tukholman taideteollisessa – samassa oppilaitoksessa, josta hänen äitinsä Signe oli aikanaan valmistunut piirustuksenopettajaksi. Koulunkäynti ei kuitenkaan ollut koskaan Toven mieleen. Vaikka sydän sykki taiteelle, hänen piirustuksilleen naurettiin. Sen sijaan hän sai opettajilta kiitosta ainekirjoituksistaan. Pikku hiljaa hän löysi oman tyylinsä taidemaalarina. Tukholman opiskeluvuosien jälkeen Tove muutti takaisin Helsinkiin, jossa hän jatkoi opintojaan Ateneumissa, eli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Tähän mennessä Tove oli jo vakuuttunut siitä, että hänen alansa tulisi olemaan taidemaalauksen parissa.

Muumit

Elämänsä aikana Tove maalasi useita tauluja sekä monumentaalitöitä. Näiden lisäksi Tove toimi kuvittajana, pilapiirtäjänä ja kirjoittajana. Tove onkin Suomen käännetyin kirjailija, sillä hänen teoksiaan on käännetty 45 kielelle. Muumien syntyyn on vahvasti vaikuttanut Toven lapsuutta koetellut sota-aika, sekä boheemi elämä taiteilijaperheessä. Muumien tematiikassa on nähtävissä katastrofeista selviämistä ja seikkailun kaipuuta, joka johdattaa aina takaisin kotiin. Muumitarinoiden miljöö on saanut inspiraationsa saaristoista, joilla Tove vietti lapsuuskesänsä. Hahmojen esikuvat löytyy tosielämästä; vanhemmat, elämänkumppani sekä taiteilja itse.

Muumit

Muumit

 

Tove halusi muumien kautta ilmentää lapsuusaikojen onnellisuutta ja turvallisuutta. Aluksi muumit topattiin liian porvarillisina, mutta Toven sinnikkyyden johdosta rauhanomaiset, suvaitsevaiset, huumorintajuiset ja yhteisöllistä, seikkailujen ja juhlien täyteistä elämää viettävät virtahepoa muistuttavat hahmot löysivät paikkansa lukijoiden sydämistä. Viimeinen romaanimuotoinen muumikirja, Muumilaakson marraskuu julkaistiin vuonna 1970. Kirjassa näkyy äitinsä kuoleman jälkeinen surutyö, ja on arveltu, että Signe Hammarsten-Janssonin kuolema vaikutti suuresti Toven päätökseen lopettaa muumikirjojen kirjoittaminen.

Ihmissuhteet

Äitinsä kanssa Tovella oli läheinen, symbioottinen suhde. Tove ihaili aina äitinsä luovaa selviytymiskykyä ja taitoa olla tyytyväinen elämän perusasioihin. He matkustelivat yhdessä vielä Toven aikuistuttua, ja jopa asuivat saman katon alla osittain vielä Signen viimeisinä elinvuosinaan. 17-vuotiaana äidilleen kirjoittamassa kirjeessä Tove kertoi: ”Luulen, että sinä ymmärrät minua paremmin kuin kukaan muu.”

Ilman Signen uhrauksia, joissa hän laittoi perheensä oman taiteilijauran edelle, ei maailma varmastikaan tuntisi muumiteoksia sellaisina, kuin minkälaisiksi ne ovat aikanaan muovautuneet. Tovella oli elämänsä aikana joitakin rakkaussuhteita miesten kanssa. Ensimmäinen merkittävin oli taidemaalari Sam Vannin kanssa. Heidän suhteensa myös vahvisti Toven käsitystä värien merkityksestä maalaustaiteessa. Hänellä oli myös lyhyt rakkaussuhde kuvataiteilija Tapio Rautavaaran kanssa. Kansanedustaja ja vasemmistolaisen älykön, Atos Wirtasen kanssa Tove oli valmis avioitumaan. Atoksen tiedetään olevan Nuuskamuikkusen esikuva. Tove kuitenkin pelkäsi, että avioituminen asettaisi hänet ennen pitkään tilanteeseen, jossa hän päätyisi olemaan joko huono vaimo tai huono maalari. Ollessaan 32-vuotias, Tove tutustui teatteriohjaaja Vivica Bandleriin. Vivicasta tuli Toven ensimmäinen naisystävä ja he ovat ikuistettuina muumikirjoihin Tiuhti ja Viuhti -parivaljakkona. Vuonna 1956 Tove tapasi taidegraafikko Tuulikki Pietilän, joka oli Toven elämänkumppani aina Toven kuolemaansa asti. Tove sai vuonna 1992 kutsun Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhliin, joissa hänellä oli seuranaan Tuulikki. He olivat ensimmäinen samansukupuolinen pari kyseisissä juhlissa. Tove Jansson kuoli 27. kesäkuuta 2001 86-vuotiaana. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle vanhempiensa, sekä veljensä Larsin ja tämän vaimon Nitan viereen.